Paavi Franciscus: Ilo on Hengen hedelmä, joka kestää ikuisesti ja kasvaa kun sitä jakaa

Juho Sankamo

Puheensa alussa paavi Franciscus muistutti Paavalin opettamasta yhdeksästä Hengen hedelmästä, jotka ovat “rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.” (Gal. 5:22.)

Paavi huomautti, että Henki antaa lahjoja (karismoja) kirkon rakentamiseksi niille, joille tahtoo ja milloin tahtoo, mutta Hengen hedelmät syntyvät yhteistyössä Jumalan armon ja meidän vapautemme kanssa. Nämä Hengen hedelmät heijastelevat aina myös ihmisen luovuutta, jossa “usko toimii rakkauden kautta” (Gal. 5:6). Hengen hedelmät ilmenevätkin usein yllättävin ja riemukkain tavoin.

Hengen hedelmät koskevat ihan kaikkia

Paavi korosti, että kaikista ei voi tulla apostoleita tai profeettoja, mutta meistä jokaisen on tarkoitus olla rakastava, kärsivällinen ja nöyrä. Paavi viittasi apostoliseen kiertokirjeeseen Evangelii Gaudium, ja totesi, että evankeliumin ilo täyttää niiden ihmisten sydämet ja elämän, jotka kohtaavat Jeesuksen. He, jotka hyväksyvät Jeesuksen tarjoaman pelastuksen, vapautuvat synnistä, surusta, sisäisestä tyhjyydestä ja yksinäisyydestä. Jeesuksen kanssa ilo syntyy jatkuvasti uudestaan.

Vaikka joudumme kohtaamaan surullisia hetkiä, rauha ei kuitenkaan koskaan häviä. Jeesuksen kanssa meillä on ilo ja rauha, paavi vakuutti.

Ilo, joka uudistuu jatkuvasti, ja kasvaa, kun sitä jakaa

Paavi Franciscus muistutti, että tämän maailman ilot ovat aina ohimeneviä. Tämän vuoksi me kaipaamme jotain kestävämpää, jotain ikuista. Kirkkoisä Augustinus ilmaisi tämän ihmisen sydämen kaipuun näin: ”Sinä olet luonut meidät itseäsi varten ja sydämemme on levoton, kunnes se löytää levon sinussa.”

Paavi Franciscus totesi, että ihmisen sydän etsii jatkuvasti kauneutta, rauhaa, rakkautta ja iloa. Evankeliumin ilo on erilaista kuin mikään muu ilo. Evankeliumin ilo voidaan uudistaa joka päivä ja se jatkuu ikuisesti, paavi opetti. Evankeliumin ilo, joka syntyy Jeesuksen kohtaamisesta, kestää aikaa ja se kasvaa, kun sitä jakaa, huomautti paavi.

Ilo tulee, kun saa Jumalalta anteeksi

Paavi Franciscus otti esille 1570-luvulla vaikuttaneen roomalaisen pyhimyksen, Philip Nerin. Häntä pidetään “ilon pyhimyksenä”. Hänen kerrotaan rakastaneen Jumalaa niin paljon, että välillä vaikutti siltä, kuin hänen sydämensä olisi pakahtunut hänen rinnassaan. Paavi Franciscus opetti, että pyhän Nerin ilo oli juuri Hengen hedelmää. Pyhä Neri julisti voimakkaasti syntien anteeksiantoa.

Paavi Franciscus huomautti, että ilo tulee myös syntien anteeksiannosta. Paavi totesi, että Jumala antaa kaiken anteeksi. Paavi kertoi korostavansa usein papeille, että heidän tulee antaa kaikki anteeksi, eikä kysellä liian monia kysymyksiä, vaan antaa anteeksi, kaikki, ja aina.

Puheensa lopuksi paavi Franciscus muistutti, että evankeliumi merkitsee kirjaimellisesti ilosanomaa. Paavali kehotti kristittyjä iloitsemaan jatkuvasti (Fil. 4:4-5). Paavi päätti opetuksensa kehotukseen: “Rakkaat veljet ja siskot, olkaa iloisia, ja pitäkää Jeesuksen ilo sydämissänne.”